Ihan omituinen kirja. Meinasin jättää kesken jo alkumetreillä, mutta jatkoin kuitenkin. Olihan tämä koukuttava aina loppuun asti.
Kirjassa kaksi onnettomuuden uhria lojuu tajuttomina, mutta seilaavat silti haamuina pitkin sairaalaa rupatellen keskenään. Onnettomuuden syitä etsitään poliisin voimin haamujen seuratessa tilannetta tarkasti. Toinen haamu on minäkertoja, joka puhuu puolisolleen sinä-muodossa. Alkuun varsin haastava rakenne, mutta tottuihan siihen lopulta. Aika monesti sai miettiä hetken, kelle se nyt puhuukaan.
Tarinan edetessä paljastui koko ajan uusia tapahtumia, jotka kietoutuivat toisiinsa. Paikoin kirja tuntui jopa psykologiselta trilleriltä. Mielenkiintoinen näkökulma tapahtumiin.
Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti