Kauhean paksu. Vähän sekava. Ei yhtä hyvä kuin aiemmat. Tapahtumia ja henkilöitä niin paljon, että päähenkilöiden, Thomas Andreassonin ja Nora Linden elämä jää vähemmälle huomiolle. Loppu jää ikävän avoimeksi. Onneksi tämäkin kirja on kirjoitettu jo 2012, joten jatko-osa odottelee vain kääntämistä. Eiköhän se vielä tänä vuonna ilmesty.
Kyllähän tämänkin innokkaasti luki, eikä mennyt kauaa.
Tässä kirjassa jäi vaivaamaan ruotsalaisen yläluokan nuorison kehno moraali ja viranomaisten haluttomuus/kyvyttömyys puuttua siihen. Alaikäiset yläluokkanuoret ryyppäävät, sekstaavat ja käyttävät huumeita, eikä poliisi tee edes lastensuojeluilmoitusta. Tai ainakaan se ei juonen kannalta ollut oleellista. Se kyllä häiritsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti