lauantai 26. maaliskuuta 2016

Carl-Johan Vallgren: Siat

Sekava, hajanainen, omituinen. Kirja, jossa ei ole hyviksiä lainkaan. Tyypit, joiden näkökulmista tapahtumista kerrotaan, ovat pahiksia.
Alussa ei tapahdu mitään. Epämääräistä horjuntaa ja ajelehdintaa. Henkilöt ovat aina vähän muissa maailmoissa. Aiempiin, edellisen kirjan tapahtumiin, viitataan puolihuolimattomasti. Lukija ei pysy kärryillä.
Yhtäkkiä ajelehdinta tiivistyy kirjan puolivälissä jännittäviksi tapahtumiksi. Vaikka jännitys lisääntyy, ei kirja muutu sen selkeämmäksi. Henkilökuvat jäävät hämäriksi, utuisen ohkaisiksi.


Ja hei, Otava, onpa käynyt nolo moka kirjan päällisessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti