Kummallinen nimi, ei liity mitenkään kirjan tapahtumiin. Alkuperäinen nimi Dödergök viitannee käen kukuntaan, mikä kirjassa kyllä mainitaan useampaan otteeseen, ja kuunnellaan, mistä kukkuminen kuuluu: etelästä se tuo elon, idästä ilon, pohjasta palon ja lännestä lähön.
Ottaen huomioon, että edellinen Wennstamin kirja oli mielestäni tappavan tylsä, tämä taas oli aivan älyttömän mielenkiintoinen. Kirjassa kulkee päällekkäin kaksi tarinaa, joita ratkotaan rinta rinnan. Toimittaja-Maria alkaa tutkia mielenkiintoista juttua, pollari-Mats vokottelee syyttäjä-Maddea ja sivusilmällä tutkii rikosta, joka ei ehkä olekaan rikos. Sujuvaa kerrontaa ja mielenkiintoisia tapahtumia.
Takakannessa törkeä nimivirhe heti ensimmäisessä virkkeessä. Ei tainnut kannentekijä lukea ensimmäistä sivua pidemmälle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti