Nyt ei taida tarvita tästä niin paljon avautua kuin edellisestä osasta. Roy Gracen kadonnut vaimo ei ostakaan entistä kotiansa. Ilahduttavaa on, että nainen käy psykiatrilla. Lukijan mielestä Roy on niin symppis, että kadonneen vaimon toivoisi huitsin nevadaan kummittelemasta.
Kauheasti taas tapahtui kaikenlaista jännää ja sitä luki sujuvasti. Yllärinä Royn työkaverin Glenn Bransonin (tummaihoinen komea pollari) ilkeä ex-vaimo kuolla kupsahti ihan yllättäen. Tapahtuman yhtäkkisyydestä ja mihinkään liittymättömyydestä tuli vähän samanlainen fiilis kuin oppilasaineista, jotka määrämitan saavutettuaan päättyvät: Ja sitten minä heräsin. Että olisiko kirjailija kyllästynyt exään eikä keksi järkevää poispääsyä, niin ottaa tämän hengiltä.
Jokohan kymmenes osa kohta suomennetaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti