torstai 31. lokakuuta 2024

Annukka Salama: Asioita joista en tiennyt pitäväni

Tartuin kirjaan sen saaman somehuomion takia. Aloitettuani tajusin, että kyseessä on nuorten aikuisten kirja. Valitettavasti nuorten aikuisten kirjoissa tunnutaan usein aliarvioivan lukijaa. Ensimmäiset luvut eivät tälläkään kertaa vakuuttaneet minua, mutta sitten tempauduin täysillä mukaan Konstantinin omituiseen elämään, jossa kuljettaja vie hänet aamuihin kouluun Maseratilla.

Konstantin on rikkaan perheen perillinen, joka ei sekuntiakaan ole ajattelematta asiaa. Alussa mietin, että onpa hämmentävää, sillä kaikissa muissa lukemissani kirjoissa, joiden nuori päähenkilö on huikean varakkaasta perheestä, tämä pyrkii kaikin tavoin peittelemään vaurauttaan ja unohtamaan sen. Konstantin kohtelee muita ikävästi ja leuhkii rahoillaan ja someseuraajillaan. Vähitellen käy ilmi, että Konstantin ehkä miettii asiaa niin paljon vanhempiensa kylmyyden takia. 

Kirjan luvut ovat lyhyitä, mikä varmasti ilahduttaa nuoria lukijoita. Niissä käy ilmi yksi toisensa jälkeen asioita, joista Konstantin ei tiennyt pitävänsä. Tällainen on hauska rakenne. Samalla Konstantin tutustuu uudelleen varhaislapsuutensa parhaaseen kaveriinsa Beehen. Herkullisinta kirjassa onkin nuorten suhteen vähittäinen kehitys ja sen raikas kuvaus, josta puuttuu tavanomainen samantyylisten kirjojen tunkkaisuus kokonaan. Kerrankin takakannen kuvaus pitää paikkansa: kirja on todellakin kuuma. 

Kirja tarjoaa samastumispintaa queer- ja nepsynuorille. Toki myös silmittömän rikkaille, jos sellaisia sattuu Suomessa oikeasti olemaan. Yksi korostuva teema on verkkopelaaminen, joka on Been erikoisalaa. Kirjan jälkisanoissa mainitaan kuuluisa Minecraft-pelaaja Technoblade, jonka kuolema osui kirjan kirjoittamisen aikaan. 

Yllätyksekseni pidin tästä kirjasta kovasti. Lukekaa se. 




tiistai 29. lokakuuta 2024

Peter James: Kuoleman koirat

Kuoleman koirat on Roy Grace -sarjan 19. osa. Tämä onkin varmaan ainoa sarja koskaan, josta olen lukenut näin monta osaa sitten lapsuusvuosien. 

Roy Grace viettää onnellista perhe-elämää Cleo-vaimonsa ja lastensa kanssa, mikä hänelle suotakoon. Edelleen kirjassa viitataan muutaman kerran entiseen Sandy-vaimoon, mutta onneksi hänet on nyt ainakin vähäksi aikaa pantu syrjään. 

Tällä kertaa teemana on koirien salakuljetus ja koiranostajien huijaaminen. Väärennetyillä papereilla myytävien koirien vuoksi joutuvat hyväuskoiset ostajat ikävään tilanteeseen, kun perheen tytär sairastuu vakavasti. 

Kirjailija ei taida olla paljon hoitanut sairaita lapsia. Kirjassa vanhemmat ovat huolissaan, kun lapsella on kuumetta 37,2 astetta. Kirjan mukaan 38 on kovan kuumeen raja. Täälläpäin alle 38 asteen lämmöt ovat vain lämpöä. 

Kirjassa poliisi käyttää paikantamiseen omituista what3words-sovellusta. Sovelluksessa koko maailma on jaettu kolme kertaa kolmen metrin ruutuihin, joille annetaan kolmen sanan koodi. Koodin avulla kuka tahansa voi löytää kartalta kyseisen paikan. Esimerkiksi Ateneumin taidemuseo löytyy koodilla kukkiva.hallita.halkoa. Nähtävästi kaikkialla ei tunneta pituus- ja leveyspiirejä. 

Juoni etenee liukkaasti ja teksti on sujuvaa, kuten aina. 

Suomentanut Robi Vuokko





sunnuntai 27. lokakuuta 2024

Jori Reijula: Museokilvet

Museokilvet on jatkoa Lattesamuraille ja Tähtipyllylle. Hyvä, että trilogia päättyi, koska olen saanut tarpeekseni itkeskelevästä Jiipeestä. 

Jiipee saa uuden, testosteronia uhkuvan kehonrakentajaystävän Ramin. Miehet ovat samassa työpaikassa ja lähtevät yhdessä myös ulkomaanmatkalle. Koko kirja on yhtä miehuuden ylistystä ja Jiipeen vollotusta. Myönnän, että amerikanmatka meni selaamalla ohi.  

Jossain vaiheessa Jiipee on ihan liekeissa perheenlisäyksestä, mutta yllättävän vähillä maininnoilla se sittemmin sivuutetaan. 

En todellakaan ole tämän sarjan kohderyhmää. 




lauantai 26. lokakuuta 2024

Jussi Adler-Olsen: Selli

Selli on Osasto Q -sarjan päätösosa. Muut sarjassa ilmestyneet kirjat ovat VankiMetsästäjätPullopostiaTapaus 64Poika varjoistaVartijaSelfiet Uhri 2117 ja Natriumkloridi

Sellissä istuu kukas muu kuin Carl Mørck, Osasto Q:n johtaja. Mørck on vangittu vanhoihin tapahtumiin liittyen. Voisi luulla, että kuusisataasivuinen kirja, jonka päähenkilö istuu vankilassa, olisi tylsä, mutta ehei. Mørckille tapahtuu vankilassa kaikenlaista, ja hänen ystävänsä puuhaavat vankilan ulkopuolella. 

Kirja etenee vauhdikkaasti tilanteesta toiseen, ja se on paksuuteensa nähden yllättävän nopeasti luettu. 

Osasto Q taputellaan tyylikkäästi muistojen arkistoon. Adler-Olsenilla alkaa ikää jo olla, ja hän on nähtävästi halunnut saattaa sarjan loppuun. Sääli, sillä tämä on ollut yksi parhaista sarjoista, joita olen lukenut.  








tiistai 22. lokakuuta 2024

Jørn Lier Horst: Tapaus 1569

William Wisting -sarja ei näytä päättymisen merkkejä. Tapaus 1569 on sarjan 14. osa. Lukijan iloksi vihdoinkin on kaikki aiemmin suomentamattomat väliin jääneet kirjat suomennettu, ja pääsee nauttimaan uusimmista tapahtumista tarvitsematta ihmetellä, mihin joku on kadonnut tai mistä ilmestynyt. 

Tapaus 1569 luistaa yllättävän hyvin. Wisting on terävänä pikkuvaivoista huolimatta, ja toimittajatytär Linekin pysyttelee sopivasti syrjässä. Toki toinen toimittaja pyrkii tapahtumien keskiöön, se tuntuu olevan Horstin tavaramerkki. 

Wisting saa nimettömiä kirjeitä, joissa vihjaillaan vanhan tutkimuksen uudelleen avaamisesta. Tutkimuksesta ovat muutkin kiinnostuneita, ja siinä riittääkin puuhaa koko kirjan ajaksi. Wisting on oikeastaan kesälomalla, mutta se ei estä häntä alkamasta tutkimustyöhön.

Tällä kertaa oikein mikään ei ärsyttänyt, joten lukukokemus oli sangen miellyttävä. 




sunnuntai 20. lokakuuta 2024

Jori Reijula: Tähtipylly

Lattesamurai-kirjasta tutuksi tullut Jiipee jatkaa aikuistumisyrityksiään Tähtipyllyssä

Kirja lienee suunnattu ruuhkavuosiaan eläville perheenisille, joiden unelmat hautautuvat arjen alle, pomo painostaa, vaimo ei ymmärrä, rahat ei riitä ja kavereilla menee paremmin. Kun ymmärsin tämän, Jiipeen androgyyni olemus ei häirinnyt niin paljoa. 

Jiipee on erityisherkkä puutarha-alan insinööri, jota on paapottu koko tähänastinen elämä, ja jatkuu vaan. Sekä vanhemmat että appivanhemmat hyysäävät avutonta ressukkaa. Appiukko hoitaa pienetkin kodin korjaushommat, isä taas syytää rahaa hankintoihin niiden järkevyyttä kyselemättä. Kun Jiipee vielä äityy mustasukkaiseksi korjausmiehelle, saa vaimo tarpeekseen. 

Jiipeen kaveripiiri muodostuu pelikavereista, sekä elävän elämän joukkuepeleistä että virtuaalipeleistä. Jiipee uppoaakin helposti pelimaailmaan ja taantuu teini-ikäisen tasolle. Toisaalta Jiipee ei osaa sanoa ei. Ei kavereiden ryyppyreissuille eikä pomon pompottelulle. Hän pyrkii miellyttämään kaikkia ja omaan nilkkaanhan se lopulta kosahtaa. Perinteinen mies nousee esiin,  kun vaimo jättää, ja kalja alkaa maistua. 

Jiipeen aseksuaalisuus tulee voimakkaaasti esiin siinä, että hän ei kertaakaan vertaile miehisiä ominaisuuksiaan kavereihinsa eikä remppamieheen edes ajatuksissaan. Tässäkään suhteessa Jiipee ei ole tyypillinen mies, vaan hän punastuu aina, kun seksistä puhutaan. Vaimo tuntuu olevan myös varsin estynyt, eli sikäli pari sopii hyvin toisilleen. Molemmat rakastavat kovasti ainokaista tytärtään, jonka syntyminen lienee eräänlainen ihme. 

Puutarhanhoidosta kiinnostuneena olisi ollut kiva kuulla tarkemmin Jiipeen puutarhavisioista. Ne tuntuvat pyörivän kovin yleisellä tasolla. Jiipee ei myöskään vapaa-aikanaan käytä sekuntiakaan intohimonsa parissa, vaikka antaakin työlleen kaiken aikansa. Sikäli jäi ihmetyttämään tämä unelmien täyttymys -ura.

Lattesamuraita lukiessani tunsin vahvasti, etten ole kohderyhmää. Tuskin olen Tähtipyllynkään kohderyhmää, mutta nyt se ei häirinnyt yhtä paljon. Sana Tähtipylly viittaa muuten Jiipeen tyttären yksisarvispehmoleluun. 

Kirja eteni sujuvasti ja oli nopeasti luettu. 




sunnuntai 13. lokakuuta 2024

Johanna Tuomola: Kaikki totuudet

Kaikki totuudet aloittaa uuden sarjan, jonka pääosassa on rikospoliisi Aksel Nevanlinna. Aksel on palannut Helsinkiin työskenneltyään viisi vuotta Interpolissa ulkomailla. Palattuaan Aksel joutuu tekemisiin entisen rakastettunsa Tamaran kanssa, joka on ammatiltaan toimittaja. Pariskunta joutuu tietysti ammattiensa takia kohtaamaan toisiaan tuon tuosta. 

Tamara ei kuitenkaan ole niinkään kiinnostunut päivän uutisista kuin kirjasta, jota on kirjoittamassa yritysjohtajasta, jolla tuntuu olevan paljon kerrottavaa. Keskeisenä henkilönä on myöskin nuori Linnea, joka on kokenut elämässään kovia. 

Tapahtumat alkavat nuoren miehen surman tutkimisella. Tamaran avulla poliisi saa tietää kytköksestä pedofiilien toimintaan. 

Kirjan aihe on inhottava, mutta sillä ei mässäillä. Tuomola ei paljastele yksityiskohtia. Henkilöt ovat kiinnostavia ja heissä on syvyyttä. Kirja etenee vauhdikkaasti, eikä lukemista malttaisi lopettaa. Kirjan loppu on lähes liikuttava. 









lauantai 12. lokakuuta 2024

Stacy Willingham: Välähdys pimeässä

Tyttären kirjastolaina, jota hän tarjosi minullekin luettavaksi. Valitettavasti en ihastunut tähän kirjaan. 

Päähenkilönä on psykologi Chloe Davis, jonka isä on tuomittu vankilaan teinityttöjen murhaajana. Tapahtuneesta on jo 20 vuotta, mutta muistot seuraavat Chloeta yhä päivittäin. Muita keskeisiä henkilöitä ovat Chloen tuleva aviomies Daniel, Chloen hoitokodissa elävä äiti sekä syrjäytynyt veli Cooper. Henkilöitä on vähänlaisesti, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu. 

Yllättäen teinityttöjä alkaa taas katoilla Chloen uudessa kotikaupungissa. Jopa hänen tuntemansa tyttö katoaa, ja löytyy myöhemmin kuolleena. Tyttöjen murhiin liittyy yksityiskohtia, joita oli myös aiemmissa murhissa, ja joita ei kerrottu medialle. Tästäpä onkin jo helppo päätellä, mistä syyllinen löytyy. 

En sitten viitsinyt lukea kirjaa loppuun, koska se on ärsyttävän junnaavasti kirjoitettu. Chloe ei ole päässyt elämässään eteenpäin kuin ulkoisesti. Ajatuksissaan hän märehtii koko ajan menneitä, mikä on tietysti olennaista juonelle. 

Suomentanut Einari Aaltonen




tiistai 8. lokakuuta 2024

Richard Coles: Murha seurakunnassa

Murha seurakunnassa on jatkoa sarjalle, jonka aloitti Murha ennen iltahartautta. Pidin sarjan edellisestä osasta sen uskonnollispainotteisuudesta huolimatta, ja vaikka koin henkilögallerian turhan suureksi ja vaikeasti muistettavaksi. 

Tällä kertaa en antanut tuntemattomien, kirkollisten termien haitata lukemistani, vaan ohitin ne sujuvasti. Henkilöt muistin paremmin kuin viimeksi, eli ehkä jotain oli jäänyt mieleen. Pidän tällaisesta brittiläisestä kartano- ja pappilateemaisesta kirjallisuudesta. 

Kirkkoherra Daniel Clement asustaa vanhan äitinsä Audreyn kanssa pappilassa ja johtaa sieltä seurakuntaansa varmalla kädellä. Naapuriseurakunta on liitetty Danielin seurakuntaan, ja sinne tulee uusi pappi, Chris Biddle perheineen. Danielin ja Chrisin ajatukset Jumalan palvelemisesta eivät mene aivan yksiin, ja yhteistyö on takkuisaa.  

Tapahtuu tietenkin taas murha, joka on harvinaisen ikävä. Tapausta selvittää poliisi Neil Vanloo, jonka kanssa Daniel on ystävystynyt. Danielin rakkauselämän hidas herääminen on kiinnostavaa seurattavaa. 

Kaikesta kirkollisuudesta huolimatta kirja oli nopeasti luettu ja loppua kohti suorastaan ahmittava. 

Suomentanut Robi Vuokko ja Riina Vuokko





sunnuntai 6. lokakuuta 2024

Lisa Jewell: Mikään tästä ei ole totta

Olen lukenut paljon kehuja tästä kirjasta. Se lähteekin käyntiin hyvin vetävästi. Alix ja Josie tapaavat sattumalta samassa ravintolassa, jossa kumpikin on viettämässä 45-vuotissyntymäpäiväänsä. 

Alix tekee suosittuja podcasteja menestyneistä naisista. Hänellä on kaksi lasta ja onnellinen avioliitto. Josiella on vanheneva aviomies ja tylsä työ. Heillä ei ole mitään yhteistä, paitsi syntymäpäivä. Alix keksii alkaa tehdä podcastia syntymäpäiväkaimoista. 

Kirjan imu pysyy hyvin yllä, kun podcastia tehdessä paljastuu yhä kummallisempia asioita. On pakko lukea eteenpäin, jotta näkee, mitä seuraavaksi tapahtuu. Valitettavasti oma mielikuvitukseni on parempi kuin Jewellin, ja lopputulema jääkin aika latteaksi. Loppua kohden myös tapahtumat etenevät loikkien. Tunteista ei puhuta enää niin paljon kuin alkupuolella, vaikka ikäviä asioita tapahtuu. 

Alixin hahmo jää loppujen lopuksi aika ohueksi. Hänellä ei ole mielessään kuin podcast. Hän on myös aika selkärangaton ja ehkäpä siitä johtuukin kaikki, mitä tapahtui.

Suomentanut Karoliina Timonen





keskiviikko 2. lokakuuta 2024

Johanna Tuomola: Oikeuden varjo 2

Oikeuden varjo 2 on jatkoa Oikeuden varjo ykköselle, kuten arvata saattaa. Tapahtumien keskipisteessä on jälleen ortopedi Sami Heikura. 

Tällä kertaa Lohjalla pyörii yllättävän paljon paperittomia tummaihoisia, jotka ovat päätyneet Suomeen ihmiskaupan uhreina. Sami saa asiakkaakseen pari heistä, ja alkaa selvittää yhden loukkaantuneen miehen kohtaloa rikosylikonstaapeli Noora Nurkan kanssa. 

Samilla on uusi naisystävä Suvi, jolla on Samin tyttären Inkan ikäinen poika. Inka ja Nicke tutustuvat toisiinsa ja ystävystyvät. Tapahtumat lähtevät kehittymään vauhdikkaasti, ja pian nuoretkin ovat vaarassa. 

Kirjassa liikutaan monessa maassa ja tapahtumat ovat monikerroksisia. Silti pakka pysyy hyvin kasassa ja langanpäät sidotaan loppuun mennessä. Tuomolan kirjoitustaito kehittyy kirja kirjalta hämmästyttävästi.