Sagerin edellinen kirja, Eloonjääneet tytöt, oli kovin lattea lukukokemus. Epäröinkin, viitsinkö lukea tätä uusinta lainkaan. Olenhan nyt pyrkinyt valikoimaan tarkemmin, mihin tartun, enkä lainaa kaikkia mahdollisia uutuuskirjoja vain siksi, että olen lukenut saman kirjailijan kirjoja ennenkin.
Onneksi luin tämän! Kotiin ennen pimeää on kunnon kauhukirja Stephen Kingin tyyliin. Maggien ollessa viisivuotias hänen perheensä muutti komeaan, vanhaan kartanoon Uudessa-Englannissa. Huhuttiin, että kartanossa on tapahtunut kauheita ja että siellä kummittelee. Kävi ilmi, että siellä tosiaankin kummittelee, ja perhe muutti sieltä pois parin viikon asumisen jälkeen.
Kirjassa kulkee rinnan kaksi tarinaa. Toisessa kertojana on Maggien isä, ja hänen osuutensa on hänen kirjoittamastaan kirjasta kokemuksista kauhujen talossa. Toisena kertojana on aikuinen Maggie 25 vuotta myöhemmin. Maggien isän kuoltua käy ilmi, että isä ei koskaan myynyt kartanoa pois. Maggie alkaa selvittää, mitä aikoinaan oikein tapahtui.
Kirja sopii loistavasti kummitusjuttujen ystävälle, sillä kummittelua riittää. En kovin paljon pidä yliluonnollisuuksista tai kummitusjutuista, mutta kuten Kingin uudessa tuotannossa, tässäkin kirjassa asiat vaikuttavat sellaisilta, että niihin saattaisi olla selityskin.
Kotiin ennen pimeää on todella mukaansa tempaava ja yllättää aina uudelleen ja uudelleen.