Lauantaitanssit on Tiaisen uusin romaani. Sain kustantajalta arvostelukappaleen, josta kiitos kustantajalle! Olipa ihana lukea uudenkarheaa kirjaa näin kirjaston vakiokäyttäjänä.
Lauantaitanssit sijoittuu 1980-luvun alkupuolelle. Tuntuu, ettei niistä ajoista kovin kauaa ole, vaan onhan siitä jo nelisenkymmentä vuotta. Maailma on muuttunut paljon niiden aikana.
Viisikymppinen Maija asuu pienessä itäsuomalaisessa kylässä puolisonsa Juhanin kanssa. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja lähteneet kotoa. Maija ei ole koskaan käynyt työssä, vaan hoitanut lapset kotona ja jäänyt sitten kotirouvaksi Juhanin toiveesta. Mikäs sen mukavampaa, kuin käydä kotona vaimon valmistamalla lounaalla. Juhani ei muutenkaan tykkää, että Maijalla on mitään kodin ulkopuolista elämää. Mieluummin Maijan sopii olla kotona miestään passaamassa.
Kun Juhani saa päähänsä lunastaa lapsuudenkotinsa itselleen ja muuttaa sinne asumaan, alkaa Maijassa kyteä vastahangan kipinä. Hänen on vain kovin vaikea sanoa Juhanille vastaan tai ylipäätään ilmaista omaa mielipidettään. Kirja onkin Maijan kehityskertomus kynnysmatosta ajattelevaksi ihmiseksi.
Pariskunnan lasten kautta nousee esiin niin vierasmaalainen puoliso kuin avioerokin ja tapa, joilla niihin suhtaudutaan. Kirjassa on paljon ajan hengen ja päähenkilöiden ikäluokan mukaisia tapoja, kuten pikkukylässä suureellisesti vietettävät aikuisen ihmisen nimipäivät, muista kissanristiäisistä nyt puhumattakaan. Tarina pysyy kompaktisti kasassa, kun henkilöitä ei ole liikaa.
Maijan arkea ja elämän kulkua on mukava seurata. Kertomuksessa pysytellään tiukasti aikakauden tunnelmassa. Kirjassa soitellaan lankapuhelimella, kun on asiaa. Jos ei ole omaa puhelinta, soitetaan naapuriin. Soittaminen on kallista, joten mieluummin kuitenkin asiat toimitetaan kirjeiden välityksellä. Tuntuu hullunkuriselta, että kirjan päähenkilö Maija kirjoittelee kirjeitä Tukholmassa asuvalle, raskaana olevalle tyttärelleen kysellen tämän vointia.
Myös ruuat ja leivonnaiset noudattelevat aikakautta. Karjalanpaisti on uunissa tuon tuosta. Juhliin leivotaan pullaa, tiikerikakkua ja riisipiirakoita. Ainoa ruokavaliotajoitus, joka tuli ottaa huomioon, on sokeritaudin takia leivonnaisissa käytettävä hedelmäsokeri. Oi niitä aikoja.
Pidän kovasti Tiaisen menneisiin vuosikymmeniin sijoittuvista romaaneista. Kirjoissa on selkeä tarina ja yksinkertaista kieltä, joiden ansiosta ne soveltuvat erinomaisesti yläkoululaisten ja lukiolaisten ensiaskeleeksi kotimaiseen kirjallisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti