Kirjat ovat jotenkin kivan maanläheisiä ja tuttuja kotimaisuudessaan. Tosin joitakin outoja piirteitä kerronnassa on. Esimerkiksi se, että ihmiset katsovat jatkuvasti himokkaasti toisiaan ja hyppäävät sänkyyn noinvain. Ja se, että yksi päähenkilöistä on olevinaan erityisopettaja, mutta istuu huoneessaan odottamassa ajanvarauksella tulevia oppilaita.
Kirjat ovat kamalan ohkaisia, läpysköjä. Paljon asioita jää puolihuolimattomalle maininnalle. Ruotsalaiseen perinpohjaiseen kerrontaan tottunutta ärsyttää. Juoni sinänsä on hyvä ja jatkuu kautta trilogian. Sarjan loppuratkaisu (tai sen puute) oli iso PETTYMYS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti