Mitähän tästä sanoisi. Erityisesti kirjan alussa ärsytti huono kääntäjä, joka käytti järjettömän raskaita ja virkkeiden loppuun painottuvia lauseenvastikerakenteita. Romaania olisi jouhevampi lukea, jos tekstissä olisi enemmän sivulauseita kuin sellaisia rakenteita, jotka eivät kertalukemalta aukea.
Kirjassa kulkee rinnan kaksi tarinaa, toinen Ruotsin Taalainmaalla, toinen Romanian Bukarestissa. Vähitellen lukija huomaa, että tarinat yhtyvät ennen pitkää. Juonikuvio on mielenkiintoinen ja ovelasti punottu. Kuten kirjan nimikin sanoo, kyse on ihmiskokeista. Ihmiskokeiden ympärille kietoutuu kiinnostavia henkilökuvauksia ja ihmissuhteita.
Jännittävä ja pitää otteessaan loppuun asti. Loppuratkaisu jää kismittämään. Miksi sen hyvän tyypin piti kuolla? Miksi nainen teki tuollaisen ratkaisun? Miksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti