lauantai 26. maaliskuuta 2016

Kristina Ohlsson: Tuhatkaunot

Mitähän tästä sanoisi. Samat poliisit kuin Nukketalossa. Moni asia on kuitenkin muuttunut. Yksi poliiseista oli edellisessä kirjassa imbesillin oloinen, nyt tukahdutettu raivo tekee hänestä vaarallisen. Asiat eivät kuitenkaan räjähdä käsiin, vaan hän ihan itsestään muuttuukin rauhallisemmaksi. Uskottavaa.

Naispoliisi on raskaana ja siinäpä riittää vatvomista. 

Paljon jää kertomatta ja se häiritsee. Juoni on sekava ja polveileva. Avuttomat yritykset vihjailla murhaajasta paljastamatta kokonaan kuitenkaan, taas kahta henkilöä pyöritellen, ärsyttävät.

Ihan luettava, muttei mikään nautinto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti