Wennstamin kirjat on hyviä, mutta tämä oli jotenkin outo. Alussa tapahtui rikos, ja syyllinenkin tiedetään. Sitten vatvotaan melkein koko loppukirja menneitä, rikokseen johtaneita tapahtumia. Lopussa käydään oikeutta ja hypätään aiemmista kirjoista tuttujen poliisien ja syyttäjien yksityiselämään. Vähän tylsä kirja, siis.
Ärsyttävää oli se, että kokonainen luku saattoi kertoa "hän"-nimisestä tyypistä, eikä käynyt ilmi, oliko kyseessä mies vai nainen. Piti lukea tosi tarkkaan, että pystyi päättelemään, kenestä mahdettiin puhua. Alkuperäisteoksessa oli ehkä käytetty pronominia "han" tai "hon", kääntäjän pitäisi ottaa se huomioon. Nih.
Kyllähän tämän luki nopeasti, siinä toivossa että tapahtumat kehittyvät ja yllättävät. No niin ei nyt päässyt käymään. Ei terävintä kärkeä, todellakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti