lauantai 26. maaliskuuta 2016

Jerome K. Jerome: Kolme miestä veneessä

Jerome on kirjoittanut matkakertomuksensa 1889. Aika huikeaa. Päähenkilön kertomana tarina harhailee milloin mihinkin, samalla matka etenee hiljalleen kommelluksien kautta. 

Päähenkilö, nimeltään J., kuvailee vuolaasti suhtautumistaan työhön. Kerrassaan viihdyttävää.

"Minä en pysty katsomaan, kuinka joku toinen uurastaa ja tekee työtä. Minä haluan nousta pystyyn ja ruveta työnjohtajaksi, kävellä ympäriinsä kädet taskussa ja sanoa, miten asiat pitäisi hoitaa. Sellainen on toimelias luonteeni. En voi sille mitään."

"Pyydän saada muistuttaa, ettei minulla ole mitään työntekoa vastaan. Minä pidän työstä, se kiinnostaa minua. Pystyn katselemaan sitä tuntikausia. Minusta on hienoa, että ympärilläni tehdään työtä, ja jos näin ei ole, sydämeni on särkyä. 
Minulle on mahdotonta antaa liian paljon töitä; töiden keräämisestä on tullut melkeinpä intohimoni. Työhuoneeni on niin täynnä töitä, että siellä on enää tuskin tilaa edes minulle. Joudun pian avaamaan uuden siiven. 
Suhtaudun työhöni myös huolellisesti. Osa töistäni on ollut omistuksessani jo vuosikausia, eikä niissä ole minkäänlaista kulumisen merkkiä. Suhtaudun työhöni ylpeästi; vien sen silloin tällöin ulos näytille ja puhdistettavaksi. Kukaan ei huolehdi töistään paremmin kuin minä. Mutta vaikka kaipaankin töitä, haluan olla myös kohtuullinen. En tahdo enempää kuin osuuteni."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti