Aiempien kirjojen leppoisa tunnelma on tiessään, johtunee toki aiheestakin. Erlendurin työkaverista luodaan ikävää kuvaa, vai onkohan kerronta kuitenkin objektiivista ja vain tulkinta subjektiivinen?
Osa langanpäistä sidottiin lopussa varsin löyhästi yhteen, sellainen vaivaa aina minua. Hyvää luettavaa kuitenkin. Tällä kertaa aiheena maahanmuuttajien sopeutuminen kylmään ja pimeään Islantiin. Pitää muistaa, että Islannin väkiluku on vain noin kolmisensataatuhatta, joista kolmannes asuu pääkaupungissa. Muut kaupungit ovat Lohjan kokoisia pikkukaupunkeja.
Hauskaa hupia lukijalle on mennä Google Mapsiin ja sijoittaa kirjan paikat ja paikkakunnat kartalle. Islanti on ainakin minulle tuiki tuntematon maa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti