Aivan huikea kirja, pakko lukea yhdellä istumalla. Hietamies osaa kertoa mukaansatempaavasti ja kuvailla elävästi henkilöitään. Tässäkin kirjassa henkilöt ja tapahtumat ovat arkisia, tavanomaisia. Niihin on helppo samaistua ja löytää yhteneväisyyksiä omaan elämään.
Paljon oli tuttuja tunteita kirjassa, pikkuvauvan yksinhuoltajan elämästä. Pitkät iltapäivät ja illat, kun ei ole mitään odotettavaa. Päivästä toiseen samanlaisina toistuvat rutiinit. Tuttua oli myös toiveikkuus mieleltään järkkyneen joutuessa hoitoon: huomenna se on varmaan jo terve.
Jatko-osa odottelee jo kirjastossa, en jaksanut tänään fillaroida hakemaan. Haen maanantaina työmatkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti