perjantai 25. maaliskuuta 2016

Eve Hietamies: Tarhapäivä

Kyllä harmitti viikonloppuna, etten ollut saanut aikaiseksi hakea tätä kirjastosta jo viikonlopuksi. Eilen sen sitten hain ja luinkin. Yömyöhään meni, puoli yhdeltä sain pamauttaa takakannen kiinni ja pääsin nukkumaan. 

Alku oli ahdistava, mutta tapahtumien seljetessä kirja tempaisi taas mukaansa. Tällä kertaa näkökulma oli vähän toinen, arkea katsottiin intensiivisesti tyttölapsen maailmaan sukeltavan miehen näkökulmasta. Periaatteessa yksinhuoltajan arki siis oli Pasasella jo hanskassa, mutta ylemmältä taholta oli päätetty lisätä haastavuusastetta. Monessa kohdin lukija sai tuntea ylemmyydentunnetta: hankalia asioita ei hoideta noin, tolllo!

Tällä kertaa kirja myös nauratti. Hörähtelin ääneen lukiessani. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti