perjantai 25. maaliskuuta 2016

Unni Lindell: Hunajasyötti

Vauhdikkaita tapahtumia, kirja piti lukea henkeä vetämättä. Niin kiirettä piti Cato Isaksenilla, ettei ehtinyt edes haikailla vieraisiin kertaakaan kirjan aikana, saati käydä vieraissa. Alkaakohan Cato tulla vanhaksi. Muuten Caton käytös olikin taas naurettavaa, on kyllä inhimillisiä piirteitä hänessä riittämiin. 

Paljon tapahtumia, paljon epäiltyjä ja syyllisiä. Sotku selvisi vasta viime sivuilla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti