perjantai 25. maaliskuuta 2016

Arne Dahl: Kuolinmessu

Olipas outo arnedahl, ei ollenkaan samaa maata kuin aiemmat. Kirjassa liikuttiin monessa eri tasossa, aivan liian monessa. Syttyi Yhdysvaltain ja Irakin välinen sota, välillä ryvettiin toisessa maailmansodassa, välillä kaivauduttiin tuntemattoman hepun aivoituksiin ajassa, joka pysyi arvoituksena pitkään, välillä oltiin panttivankidraamassa keskellä Tukholmaa nykyajassa, ja Etelä-Eurooppakin sai osansa huomiosta. 

Aivan liikaa kerrostumia mulle. Jotenkin irtonaisia ja hajanaisia tapahtumia, etenkin kirjan lopussa. Ja INHOAN kursiivilla painettuja kokonaisia lukuja. Niitä on tämänikäisen tuskallista lukea ilman suurennuslasia.

Onneksi se loppui.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti