Hyvä juoni, hienosti kulkee ja kehittyy. Jännitys tiivistyy ja yllättäviä käänteitä riittää. Alkkis-Malin on ollut kuivilla jo jonkin aikaa, mutta himoitsee ryyppyä ja siitä riittää juttua. Malin myös kuulee ääniä, varsinkin kuolleiden. Niitä kuvaillaan joka viidennellä sivulla kursiivilla painettuna. Pitkiä tylsiä jorinoita, kun kuolleet puhuvat Malinille. Joka toisella sivulla vaeltelevat kuvitteelliset liskot ja hämähäkit. Minkä helkutin takia pitää pilata hyvä kirja henkimaailman horinoilla?
Malinin elämää varjostava salaisuus, josta on aiemmissa kirjoissa vihjailtu, paljastuu viimein. ja osoittautuu lukijalle aikamoiseksi pettymykseksi. Paljon melua tyhjästä.
Periaatteessa hyvä kirja, jos ei noita muutamia mainitsemiani asioita oteta lukuun :D.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti