perjantai 25. maaliskuuta 2016

Inger Frimansson: Häränsydäminen mies

"Aluetta kutsuttiin Kärleksörteniksi, Isomaksaruohoksi, korttelin nimen mukaan. Kaikki seudun kadut ja korttelit oli nimetty kasvien mukaan."
Varsinainen käännöskukkanen. Toki varmasti oikein käännetty, mutta alkuperäinen ajatus kyllä vesittyy maksaruohon myötä. 

Tähän kirjaan pääsi samaistumaankin. Yksi päähenkilöistä nukuttaa pieniä kaksospoikiaan, joista toisen nimi vieläpä on sama kuin pojallani, ja samalla hetkellä jäätelöauto tulee klinkuttamaan ikkunan taakse. Isä syöksyy ulos läksyttämään jäätelöauton kuljettajaa.
Kerran poikien ollessa pieniä pysähtyi jäätelöauto meidän kadulle, meidän kohdalle, iltayhdeksältä. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta. Karjuin ikkunasta kuljettajalle, että anti olla viimeinen kerta, ja lähetin tulikivenkatkuista palautetta Kotijäätelölle. Eipä ole näkynyt sen koommin tällä kadulla.

Kovin normaali kirja oli muutenkin. Liekö Frimansson saanut aiemmissa purettua pahimmat perversionsa. Sopivasti jännitystä, mutta loppu vesittyi. Kyllä voisi loppuunkin paneutua samalla intensiteetillä kuin alkuun. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti