Fredrik Backman: Ahdistunutta porukkaa

Pidin Backmanin kirjoista Mies joka rakasti järjestystä ja Britt-Marie kävi täällä. Sen sijaan Kiekkokaupunki oli suuri pettymys, koska siinä ei puhuta muusta kuin jääkiekosta. Ahdistunutta porukkaa on tyyliltään enemmän niiden kahden kirjan tyylinen, joista pidän, mutta hajanaisempi ja hankalammin hahmotettava.

Tässä kirjassa ihmisten nimillä ei tunnu olevan suurta merkitystä. Ensin tulee henkilö, myöhemmin hän saa nimen. On kaksi poliisia, psykiatri, pankinjohtaja, asuntonäyttö ja panttivankidraama. Kaikki puhuvat mitä sattuu, poliisikuulusteluissakin. Kirja on raskassoutuinen ja ihmiset ahdistuneita, kuka mistäkin syystä. Kirjan lopussa onkin ohjeita, miten saada mielenterveyspalveluita.

Tämä kirja vaatisi aikaa lukemiseen, teksti on hyvin hidasta lukea. Se vaatisi myös kiinnostusta jäädä pohtimaan aina luvun päättyessä, mitä nyt oikein sanottiinkaan. En ollut lainkaan kyllin kärsivällinen enkä jaksanut paneutua kirjan monimutkaiseen sanomaan.

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan 6: kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella.