Hassua, että olen pitänyt kaikista kolmesta Schulmanin aiemmastakin kirjasta, mutta silti en pystynyt palauttamaan mieleeni mitään yksityiskohtia toimittaja Magdalena Hanssonista, jonka ympärillä tapahtumat pyörivät. En muistanut edes kuulleeni nimeä koskaan. Kirjat ovat todella mukaansa tempaavia ja vauhdikkaita, mutta eivät näköjään mieleen painuvia.
Kirjassa etsitään raiskaajaa ja kadonnutta sosiaalityöntekijää. Esillä on vahvasti myös perheväkivalta. Tutut poliisit Petra Wilander ja Christer Berglund selvittelevät tapauksia, ja kuten niin usein pohjoismaisissa poliisisarjoissa, toimittajat häilyvät kintereillä tai edellä.
Kirja on hyvin intensiivinen ja sainkin sen nopeasti luettua. Kaikilla keskeisillä henkilöillä on työn lisäksi haasteita yksityiselämässä, ja nämä sivujuonteet ovat yhtä kiinnostavia kuin päätarinakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti