Olin varannut Johanna Mon uutuuskirjan Varjolilja kirjastosta, ja viime hetkellä tajusin, että se onkin sarjan toinen osa. Sain samaan aikaan käsiini tämän ensimmäisen osan, Yölaulajan, ja uutuuden, joka on tietenkin varattu jo seuraavalle, eli ajolähtö tuli taas.
Yölaulajan keskeisessä roolissa on rikostutkija Hanna Duncker, joka palaa töihin kotisaarelleen Öölantiin Ruotsin itärannikolle. Hanna on vaivaantunut menneisyydestään, joka on kaikkien paikallisten tiedossa, vaikka yrittääkin päästä sinuiksi asian kanssa.
Hanna joutuu uudella työpaikallaan ensi töikseen selvittämään nuoren pojan kuolemaa. Samaan aikaan rikoksen tutkimisen kanssa joutuu Hanna pohtimaan omaa rooliaan paikallisten silmissä. Pojan kuolema selviää, mutta Hannan elämään liittyvät käänteet jäävät auki ja niiden selvittely jatkunee seuraavassa kirjassa.
Pari kohtaa kirjassa jäi kaihertamaan. Kun yksi henkilöistä saattaa lapsensa aamulla kouluun, matkaa on 800 metriä. Iltapäivän hakuhetkellä matkaa onkin useampia kilometrejä. Toinen vaivaamaan jäänyt asia on kyseenalaisissa oloissa elävä nuori, jonka tilanteen parantamiseksi ei edes poliisi tee mitään. Hanna vain toteaa, että huoli-ilmoituksia on tehty kasapäin, eikä niistä ole ollut hyötyä. Moinen kädettömyys pöyristyttää, vaikka kyse onkin fiktiivisestä henkilöstä.
Kirja etenee mukavasti ja henkilötkin vaikuttavat kiinnostavilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti