Olen lukenut Lucy Diamondilta aiemmin Rantakahvilan ja Rantakahvilan joulun, joita kumpaakaan en rankannut kovin korkealle. Niinpä tartuin jopa hieman vastahakoisesti Diamondin uusimpaan suomennokseen, Uusien alkujen taloon. Selailin huolekkaana kirjan sivumäärää, liki viisisataa sivua, ja arvelin lukemisesta tulevan tuskaisen taipaleen.
Toisin kävi. Uusien alkujen talo kertoo vuokratalosta, jonka asukkaat tutustuvat vähitellen toisiinsa ja ystävystyvät. Talossa asuu enimmäkseen naisia, joilla on ollut ryppyjä rakkaudessa. Kirjan juoni on hyvin ennalta arvattava, mutta siitä huolimatta se vie mukanaan.
Kepeä romanttinen romaani, jonka lukeminen sujuu liiankin nopeasti. Talon leppoisassa tunnelmassa ja mukavien asukkaiden parissa viihtyisi pidempäänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti