Suojelusenkeli on jo yhdeksäs osa poliisi Emma Sköldistä kertovassa sarjassa. Tajusin tämän vasta hetki sitten. Minulla on siis jäänyt viime vuonna ilmestyneistä yksi kirja väliin. Ihmettelinkin kadonnutta poliisia, kun en muista sellaista käännettä lainkaan.
Saapi nähdä, viitsinkö lukea väliin jäänyttä kirjaa nytkään. Sarenbrant kirjoittaa vauhdikkaasti ja kirjat ovat täynnä toisiaan seuraavia tapahtumia. Tylsiä hetkiä ei tule. Minua kuitenkin ärsyttää suunnattomasti päähenkilö Emman persoona. Hän on erittäin etevä poliisi, mutta kohtelee lähimpiä ihmisiään huonosti kirjasta toiseen.
Emma ei koskaan ajattele muiden tunteita. Hän laiminlyö lapsiaan, joita hänelle mystisestä syystä on siunaantunut kaksi. Työ menee aina kaiken edelle.
Emman sisko Josefin kokee heidän vanhempiensa arvostavan Emmaa enemmän kuin häntä, eikä vähiten siksi, että Emma on poliisi kuten isänsäkin. Myös sisarusten äiti puolustaa aina Emmaa joka käänteessä, ja Josefin sivuutetaan täysin, vaikka hän on jatkuvasti suureksi avuksi Emmalle. Samat tilanteet toistuvat kirjasta toiseen, eli henkilöt eivät kehity lainkaan.
Luin sen kolmososan aika tuoreeltaan, näitähän käännettiin oudossa järjestyksessä. Sujuvaa oli, mutta jokseenkin höttöistä.
VastaaPoista