Kasvojenkerääjä on toinen osa sarjasta, jossa rikospoliisi Erik Schäfer ja toimittaja Heloise Kaldan tekevät yhteistyötä. Tai eivät he oikeastaan tee yhteistyötä, sattuvat vain samoille paikoille ja ovat muuten tuttavia keskenään.
Suomennos on töksähtelevä. Syy-yhteyksistä ja viittauksista on vaikea saada kiinni, ketä tai mitä niillä tarkoitetaan. Jotkut virkkeet tai jopa jonkun sivun saa lukea moneen kertaan, eikä sen sisältö siltikään kirkastu täysin. Todella ärsyttävää. Koska ensimmäisen osan kohdalla (Ruumiskukka) pidin kirjasta kovasti enkä valittanut mistään, olen taipuvainen panemaan viittausongelmat kääntäjän kontolle.
Jatkuvat viittausongelmat (kuka puhuu tai kenestä puhutaan) veivät ilon lukemiselta, eikä juoni päässyt oikeuksiinsa. Kadonnutta poikaa kirjassa joka tapauksessa etsitään. Myös epäiltyjen syyllisten osalta heidän osuutensa jäi paikoin hataraksi tai selailua vaativaksi, joten ehkä kirja on myös hätäisesti kokoon kyhätty.
Kansikuvan tekijä ei selvästikään ole lukenut kirjaa. Kuva ei liity mitenkään aiheeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti