Petyin Kingin uusimpaan kirjaan. Juonen kulku on lattea eikä lopussa tapahtu mitään yllättävää. Tai no, paljastuu siellä yllättävä tieto, mutta sekin jää vaisuksi.
Keskeinen henkilö on pikkupoika nimeltä Jamie. Hänellä osoittautuu olevan yliluonnollisia kykyjä, joita epärehellinen poliisi käyttää hyväkseen. Kirjassa korostetaan monta kertaa, että se on kauhukirja. Tämä on kuulemma ironiaa.
Johtuuko sitten siitä, että luin kirjaa monessa osassa useampana päivänä, etten päässyt kauhutunnelmaan mukaan. Odotin koko ajan, että jotain erityistä alkaisi tapahtua.
Pikkupojan suulla kertominenkaan ei oikein vaikuta onnistuneelta. Välillä Jamie käyttää puhekieltä, välillä hyvinkin monimutkaisia sanoja ja termejä. Lopussa pikkupoika on yli kahdenkymmenen, mutta ajattelee samalla tavalla kuin kymmenvuotiaana.
King kirjoittaa sujuvasti, kuten aina. Jotain jää silti puuttumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti