Elly Griffithsin uuden Brightonin mysteerit -sarjan aloitusosa. Kaipaan edelleen Ruth Gallowayta, ja olen ystävystynyt Harbinder Kaurin kanssa. En tiedä, haluanko enempää. Kirjan alkusivuilta huomaan kirjan olevan vuodelta 2014, jolloin 16-osaisesta Ruth Galloway -sarjasta oli ilmestynyt vasta viisi osaa.
Taikatemppumurhat kertoo 1950-luvun Brightonista. Keskeisenä henkilönä on rikosetsivä Edgar Stephens, jonka tutkima tapaus palauttaa muistoihin vasta äskettäin päättyneen sodan ja senaikaisen sotilasyksikön, jonka jäsenistä tuli hänen ystäviään. Kirja ei ole järin paksu, alle 300 sivua, mutta paljon ehtii silti tapahtua.
Ajan henkeä on vaikeampi aistia kuin suomalaisista 1950-luvusta kertovista kirjoista. Toki vaatteiden kuvaus johdattaa sodanjälkeiseen aikaan, mutta muuten Brighton vaikuttaa sangen muuttumattomalta. Nykyajan Brightoniin ja sen tienoille pääsee esimerkiksi Peter Jamesin Roy Grace -sarjassa. Taikatemppumurhiin on siroteltu ajankohtaisia asioita sivumennen sanotuissa lausahduksissa (esim. television tulemiseen uskoo harva), mutta ohkaiseksi jää ajan henki.
Edgar Stephens vaikuttaa kuitenkin hauskalta tyypiltä, joskin hiukan mitäänsanomattomalta. Hän tulee varmasti saamaan lihaa luidensa ympärille ja kehittymään sarjan edetessä. Brightonin mysteerit -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt seitsemän osaa, joten Griffithsin kirjoista pitävillä on vielä paljon hyviä aikoja edessä. Minäkin odotan mielenkiinnolla seuraavaa osaa.
Suomentanut Pauli Tapio
