Rósa ja Björk on jatkoa Rämön dekkarisarjan avaukselle, Hildurille. Olen lukenut Rämöltä myös kirjan Talo maailman reunalla. Hildur on saanut aivan uskomattomasti nostetta mediassa ja sosiaalisessa mediassa, samoin jo nyt Rósa ja Björk, joka vasta ilmestyi. Ja aivan ansiosta, voin todeta Rósa ja Björkin luettuani.
Hildurin jatko-osassa Hildur asuu ja työskentelee edelleen Länsivuonoilla. Työparinaan hänellä on Suomesta polisiivaihtoon tullut Jakob. Jakobilla on ongelmia ex-vaimonsa kanssa, joka ei anna Jakobin tavata poikaansa. Trilogian kolmas osa, joka ilmestynee ensi syksynä, kertookin nimensä perusteella Jakobin elämästä.
Rämö sirottelee tekstin lomaan tietoiskuja islantilaisista tavoista ja Islannin kulttuurista, mikä on mielenkiintoista. Sen sijaan en ihan ymmärrä islanninkielisten sanojen käyttöä, kun niille löytyisi suomen kielestäkin vastine. Esimerkiksi kennitala on suomeksi henkilötunnus.
Kirja soljuu eteenpäin tasaista vauhtia. Juoni on omaperäinen ja pysyy hyvin kasassa. Hildur alkaa Jakobin kannustamana muistella aikaa, jolloin hänen pikkusiskonsa Rósa ja Björk katosivat. Kirja palaakin niihin aikoihin myös Hildurin äidin, Rakelin näkökulmasta.
Kirjan tapahtumat asettuvat usealle eri vuosikymmenelle, aikaan ennen ja jälkeen Hildurin siskojen katoamisen. Myös kirjan pääjuoneen liittyvä kertomus on usealla aikatasolla. Tapahtumat sijoittuvat myös osittain aikaan, jolloin korona alkoi levitä. Se mainitaan, mutta sivuutetaan tyylikkäästi antamatta sille liian suurta roolia.
Pidän hiotuista loppuratkaisuista, kuten olen monesti maininnut. Tässä kirjassa on sellainen.
Tätä odotan kovasti kirjastosta. Ennen minua oli yli sata varaajaa. Suosittu on.
VastaaPoistaOnnistuin varaamaan kirjan ensimmäisten joukossa, ja sain sen myös aika pian. Kirjojakin kirjastoilla on kyllä monta, joten toivottavasti ei mene kauaa! Täälläkin näkyy varausjono Hildurissa olevan tällä hetkellä yli kahdensadan ja tässä uusimmassa muutamaa vaille kolmensadan.
Poista