Muistelin, että olen aloittanut tämän kirjan joskus aikaisemmin, ja jättänyt sen kesken, koska se oli niin tylsä. Luettuani Talon maailman reunalla tajusin, että tässä kirjassa ei kyllä puhuttu niistä asioista, jotka minua ärsyttivät edellisellä kerralla. Rämö onkin ollut tuotteliaampi kuin muistin, ja kesken jättämäni kirja oli Islantilainen voittaa aina.
Talo maailman reunalla on kertomus elämästä Länsivuonoilla, jonne Rämön uusi dekkarikin sijoittuu (Hildur). Tarina elämästä Länsivuonoilla jäisi varsin irralliseksi, jos sitä ei sitoisi ennalta suunniteltu ajanjakso. Rämön perhe muuttaa aluksi pääkaupungista Reykjavikistä vuodeksi Islannin luoteiskolkkaan vuokraamaansa taloon. Kirjan loppupuolella perhe päätyy ostamaan Länsivuonoilta oman talon. Paikka kuulostaakin todella upealta kirjan perusteella.
Itseäni olisi enemmänkin kiinnostanut esim. koulunkäynti Islannissa, jota kirjassa ei sivuttu juuri lainkaan, vaikka perheessä koululainen onkin. Sen sijaan perheen autoa kuvaillaan monisanaisesti usean sivun verran. Jotkut asiat selitetään moneen kertaan, ikään kuin kirjailija ei muistaisi kuvanneensa jo jotakin leivonnaista aiemminkin.
Kirja etenee päiväkirjamaisesti vuodenkulkua seuraten. Kirjan keskellä on kuvaliite, joka tuo mukavasti kerrotut paikat lähemmäksi lukijaa.
Minulla oli tämä kirja kerran lainassa, mutta en saanut sitä silloin luettua. Kiinnostaisi kyllä lukea joskus. Islannista ja elämästä siellä on kiva lukea.
VastaaPoistaPaikoin tämä junnasi vähän paikallaan ja toistoakin oli. Pinnistelin kuitenkin loppuun saakka :).
VastaaPoista