Takakansi paljastaa kaiken oleellisen, joten suuria juonipaljastuksia en pysty tekemään. Onneksi en itse lukenut takakantta ennen kirjan lukemista. En koskaan lue, koska inhoan juonipaljastuksia.
Mielensäpahoittajan Emäntä on ollut hoitokodissa jo pitkään, ja eräästä päivästä tulee viimeinen. Mielensäpahoittaja on surrut Emäntäänsä jo pitkään ennen tämän kuolemaa. Silti järkkyy omakin terveys, ja kuntoutus on paikallaan.
Kuntouttajana toimii läänintaiteilija Saimi, jonka tuoksu on kohdallaan. Mielensäpahoittaja auttelee Saimia taideteoksen kanssa ja tutustuu tähän pikkuhiljaa.
Kirjassa kaikki on päälaellaan. Tapoihinsa jumittunut Mielensäpahoittaja huomaa, että toisellakin tavalla voi elää, ja itse asiassa olla hauskempaa.
Kerrassaan hauska kirja, vaikka mieli ei niin pahana ollutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti