Islannista tulee nykyään paljon jännityskirjailijoita. Lilja Sigurđardóttir on yksi uusimmista tuttavuuksista. Kirjan etuliepeen mukaan Lilja on Islannissa suosittu dekkaristi ja näytelmäkirjailija, joka on voittanut kahdesti palkinnon vuoden parhaasta islantilaisesta dekkarista.
Tartuin siis Jääkylmään aurinkoon suurin odotuksin. Kirja kertoo Árórasta, jonka isä oli islantilainen ja äiti brittiläinen. Áróra asuu Englannissa äitinsä kanssa. Áróran pikkusisko Ísafold puolestaan asuu Islannissa. Áróra on joutunut säännöllisen epäsäännöllisesti matkustamaan Islantiin, kun pikkusisko on vaikeuksissa. Tällä kertaa pikkusisko on kadonnut, ja Áróra alkaa selvittää, mitä on tapahtunut.
Kirja on Áróran tutkimuksia -sarjan avausosa. Valitettavasti lukukokemus jäi kovin latteaksi. Parin sivuhenkilön (Olga ja Omar) funktio ei selvinnyt minulle ollenkaan. Jos kirjassa on sivujuoni, sen olisi hyvä liittyä vähän vahvemmin pääjuoneen. Nyt yhteys jäi kovin löyhäksi. Samassa talossa asuminen ei ihan riitä tekemään henkilöitä kiinnostaviksi.
Osa luvuista on kursiivilla kirjoitettuja minäkertojan ajatuksia. Muuten kirjassa on kaikkitietävä kertoja. Minäkertoja osoittautuu tuotapikaa Áróraksi, eikä kursiivilla painetuissa kirjoituksissa ole mitään jännittävää tai erikoista. En kyllä käsitä kirjailijan suosiota tämän kirjan perusteella. Kirjan tapahtumat tai niiden tarkoitus jäävät laimeiksi. Áróran ammattikin on kovin epämääräinen. Jäin myös miettimään, että kun hän ottaa palkkonsa käteisenä, mihin hän ne jemmailee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti