Mitäänsanomaton esitys. Clevelandin Koko totuus oli kiinnostavampi, vaikka pidänkin vastavakoilu-aihepiiriä kerrassaan tylsänä. Kun nyt kävin katsomassa, mitä olin aiemmasta kirjasta kirjoittanut, huomasin päähenkilön nimen olleen Vivian. Enpä osaa sanoa, onko tämän uuden kirjan Vivian sama kuin aiemman. Niin tarkkaan en edellistä kirjaa enää muista. Luultavasti Vivian on sama tyyppi, koska miksi tässä kirjassa muuten olisi samanniminen henkilö. Vivianiin liittyvissä tapahtumissa oli myös etäisesti jotain tuttua.
Totuuden tuolla puolen kertoo FBI-agentti Stephanie Maddoxista ja hänen teini-ikäisestä pojastaan. Molemmat sotkeutuvat tietysti perin pohjin kaiken maailman vakoilu-lavastus-uhkailu-juttuihin. Eivät taida lopussa enää itsekään tietää, mikä on totta, mikä ei.
Kirja on kauhean tylsä, eikä loppuratkaisukaan anna mitään uutta. Tai mitään. Kahlasin kirjan kuitenkin velvollisuudentuntoisesti läpi. En ymmärrä näitä oikeamielisiä tyyppejä, jotka ovat valmiita uhraamaan perheensä, sukulaisensa ja elämänsä, kunhan oikeus toteutuu. Varmaan joku amerikkalaisten ominaispiirre.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti