Kate Atkinson: Liian kirkas taivas

Jackson Brodie -kirjoissa on aina hurjan paljon henkilöitä ja tapahtumia. Silti kirjoissa on seesteinen perustunnelma. Se johtuu varmaan rennosta Jackson Brodiesta itsestään. Brodie on entinen poliisi, nykyinen kehnohko yksityisetsivä. Jokaisessa kirjassa Brodien elämälle tapahtuu ratkaisevia käänteitä, mutta aina Brodie nousee uudelleen suosta. Brodie pohdiskelee elämäänsä sangen humoristisella tavalla. Kirjassa vilisee Brodien ex-vaimoja ja lapsia.

Liian kirkas taivas on mielestäni parempi kuin aiemmat Brodie-kirjat. Kirjan alku tukahduttaa taas henkilöryöpyllä, mutta vähitellen asiat yhdistyvät ja kuva kirkastuu. Brodie ajelehtii tapahtumien mukana tekemättä juuri mitään. Silti hän on koko ajan asioiden ytimessä, tahtomattaan.

Kovia kokenut Crystal on oikeastaan aika sympaattinen ja kohtelee poikapuoltaan sydämellisesti. Kaikista muista henkilöistä ei voi sanoa samaa. Kirjassa on paljon pahaa ja rumaa.

Kirjan loppu on hurmaavaa asioiden selvittelyä lahtaamalla kaikki ikävät tyypit.

Tämäkin kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen. Se sopinee kohtaan 34: kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana.