Olen lukenut Elina Annolan kaksi aiempaa kirjaakin, Kunnes kukkivat puut ja Kaikki lokakuun taivaat. Annolan päähenkilöille on yhteistä se, että he kokevat herkästi ympäristön arvostelevan heitä ja tuntevat elämän parhaiden palojen menevän jollekulle muulle.
Luopuneissa seurataan kahden naisen, Vienon ja Anniinan, elämää samassa kerrostalossa eri aikoina. Vieno asui talossa kauan sitten lapsena ja uudelleen aikuisena, naimisissa olevana naisena. Anniina muuttaa miehensä ja tämän tyttären kanssa taloon nykyaikana.
Vienolla on ristinään puoliso Kalle, jonka kanssa piti päästä naimisiin ja jättää opiskelut sikseen. Kalle on käynyt sodan ja jäänyt mielessään sinne jumiin. Anniinaa piinaavat terveysongelmat ja elämä, joka ei etene mieluisalla tavalla.
Kirja tarjoaa palasia molempien elämästä, ohimeneviä välähdyksiä. Minua vaivasi kirjan alkupuolella se, että Anniinan ja hänen miehensä ammatteja ei mainittu ollenkaan. Vasta paljon myöhemmin selvisi, että mies on opettaja ja Anniina nähtävästi kääntäjä tai jotain. Ammatit kiinnostelivat sillä, että kenellä tahansa ei liene varaa ostaa asuntoa vanhasta Helsingin arvotalosta. Tai kovinkaan monella.
Sujuvatekstistä kirjaa oli ilo lukea. Tapahtumissakin on sen verran jännitettä, että mielenkiinto säilyy loppuun saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti