Jenny Colganilta on aiemmin suomennettu Skotlanti-sarja (Uusia lukuja ja onnellisia loppuja, Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja sekä Vehreitä kukkuloita ja kaukorakkautta) ja Beach Streetin pieni leipomo -sarja (Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää sekä Aamuruskoja ja uusia alkuja).
Suolaisten tuulten saari aloittaa uuden Koti pikkusaarella -sarjan. Sarjan saari on kuvitteellinen Muren saari jossain Fair Islandin tienoilla. Saarella puhutaan gaelin kieltä tai jotain sentapaista. Vaikea sanoa, ovatko kursiivilla painetut repliikit aitoja vai keksittyjä.
Muren saarelta kotoisin oleva Flora työskentelee Lontoossa asianajotoimistossa ja haaveilee pomostaan Joelista, joka on hyvin etäinen. Flora itsekin tiedostaa ihastuksensa olevan samaa tasoa kuin filmitähtien fanitus. Se ei silti estä häntä haaveilemasta.
Flora joutuu palaamaan vastentahtoisesti kotisaarelleen työkeikalle. Joel matkustaa sinne myös, ja ennen pitkää tapahtuu se tavanomainen käänne. Juonikuvio on kovin tuttu aiemmista Colganin sarjoista. Minulla on lainassa myös jatko-osa, joka tavan mukaan mutkistanee rakkauskuvioita. Joudun lukemaan kirjat peräkkäin, koska jatko-osan palautuspäivä painaa päälle.
Kaikesta nurinastani huolimatta Suolaisten tuulten saari on viihdyttävä ja se oli nopeasti luettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti