Olen aiemmin lukenut Suvi Vaarlan teoksen Westend, josta pidin kovasti. Westend kertoo 1990-luvun lamasta ja sen vaikutuksesta aikansa lapsiin.
Kadonnut aika kertoo elämästä neljän eri henkilön näkökulmasta: Oton, hänen ystävänsä Lassen, Oton entisen naisystävän Iriksen ja Alexandran, Iriksen siskon. Kaikkien elämät risteävät ja vaikuttavat toisiinsa, enemmän tai vähemmän. Jokainen pohtii tahollaan ajan katoavaisuutta.
Kirja alkaa Oton osuudella. Se on kuivakka, ja olinkin jo laittaa kirjan sivuun. Vähitellen pääsin sisään kirjan verkkaiseen ajattelutapaan ja aloin viihtyä. Kadonnut aika on pieni kirja, viipale ajasta, jolla ei ole selkeää alkua tai loppua,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti