Merenneidon kuolemaa on itse asiassa kirjoittanut kolme kirjailijaa, koska Anna Ekbergin takana lymyilee etuliepeen mukaan kaksi tanskalaista bestseller-dekkaristia (joista en ole koskaan kuullutkaan). Kirjoittajien määrä näkyy kirjan pituudessa: sen olisi voinut kirjoittaa tiiviimminkin. Nyt kirja on paikoin pitkästyttävä, kun kaikki selitetään niin perinpohjin. Lieneekö kirjoittajista jokainen yhtä pitkäpiimäinen?
Kirjassa on vahvaa kuvausta 1800-luvun tanskalaisesta kaupunkilaiselämästä. Kaikki on köyhää ja likaista. Köyhälistön elämä on ankeaa. Vaatteet ovat nukkavieruja rääsyjä, ani harvoin peseydytään ja ruokaakin on niukalti. Edes vettä ei ole juotavaksi, vaan lapsetkin juovat olutta. Tämä tuli kirjassa harvinaisen selkeäksi. Kuvaus on hyvin elävää, mutta sitäkin olisi voinut vähän tiivistää.
Kirjan päähenkilö on yllättävästi Hans Christian Andersen. Kyllä, kuuluisa satusetä. Kirjassa hän ei ole vielä kuuluisa eikä kirjoita satuja, vaan vasta haaveilee kirjailijan urasta ja kuuluisuudesta.
Andersen kirjoitti kirjan mukaan eläessään päiväkirjoja. Kirja kertoo kuitenkin ajanjaksosta, jolloin Andersen ei täyttänyt päiväkirjojaan. Andersen kuvataan kirjassa huvittavasti juuri sellaiseksi, jona hän tv:stä vuosia sitten tulleessa piirrosarjassa esiintyy.
Äidinkielenopettajana kirjoitutin oppilailla tiivistelmiä, joissa käytin pohjatekstinä tietotekstiä H. C. Andersenin elämästä. Täytyy sanoa, että Merenneidon kuoleman Andersenilla on huomattavasti vauhdikkaampi ja tapahtumarikkaampi elämä!
Kiehtovinta Merenneidon kuolemassa ovatkin erilainen näkökulma kuuluisan satusedän elämään sekä se, miten kirjan tapahtumista muotoutuvat kirjailijan ajatuksissa kuuluisaksi tulleiden satujen aihiot. Pienen merenneidon taustalla on hyvin traaginen tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti