Whitehead kirjoittaa Maanalaisessa rautatiessä georgialaisen puuvillaplantaasin orjista ja kahden orjan pakomatkasta. Todellinen maanalainen rautatie oli verkosto, joka auttoi orjia pakenemaan plantaasien julmasta elämästä. Kirjan maanalainen rautatie on kirjaimellisesti maan alle kaivettu rautatie.
Kirjan keskeinen henkilö on orjuudessa syntynyt Cora. Vaikka kirjassa kuvataan orjien elämän kurjuutta ja ankeaa arkea ruoskimiseen, jäävät henkilöt ja heidän kohtalonsa silti etäisiksi. Osaksi se johtunee epäjohdonmukaisesta kerronnasta.
Kirjassa käytetään sumeilematta n-sanaa, koska siten valkoiset kuvailivat orjiaan. Valkoiset isännät pitävät tummaihoisia orjia tyhminä tai jopa vähäjärkisinä, eiväthän he osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Tällainen ajattelutapa alkoi oikein ärsyttämään. Viis siitä, ettei orjille edes anneta mahdollisuutta omaan ajatteluun tai vapauteen saati mielipiteen ilmaisuun.
Kirja on voittanut Pulitzer-palkinnon 2017. Minua hyppelehtivä kerronta ei miellyttänyt, mutta kirjan anti onkin muualla. Ihmisen julmuus toista kohtaan on käsittämätöntä, eikä se lopu, ellei siitä puhuta.
Loistava kirja todella tärkeästä aihepiiristä.
VastaaPoista