perjantai 7. elokuuta 2020

Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa

Tässä taas yksi paljon kohuttu ja kehuttu kirja, joka ei miellyttänyt minua alkuunkaan.

Minua ärsyttää suunnattomasti, ettei missään mainita, millä vuosikymmenellä tai -sadalla kirjassa eletään. Joistakin seikoista huomaa heti alussa, ettei taideta olla nykyajassa. Nähtävästi ollaan 1900-luvun alkupuolella, koska sähköjä ei vielä ole ja hevosvaunuilla ajellaan, mutta ensimmäinen automobiilikin jo nähdään.

Kirjan päähenkilö herää aamulla muistinsa menettäneenä. Hänelle kerrotaan, kuka ja missä hän on. Tapahtumat sijoittuvat vanhaan, homeiseen kartanoon varmaan jossain Englannin perukoilla. Paikalla on sekalainen joukko ihmisiä. Pian käy ilmi, että päähenkilö ei oikeasti olekaan se, jona hän aamulla heräsi, vaan aivan toinen. Hän herää joka aamu uudessa hahmossa. Salaperäinen tyyppi ilmaantuu kertomaan hänelle, että illalla Evelyn murhataan ja hänen pitää löytää murhaaja, jotta hän voi vapautua tästä päiväni murmelina -touhusta. Muutoin hän herää aina uudelleen eri hahmossa ja päivän tapahtumat kertautuvat, vain eri näkökulmasta.

Periaatteessa juoni voisi olla ihan kelvollinen. Päiväni murmelina on hauska elokuva. Kirjan kirjoittaja on kuitenkin latistanut hyvän idean tylsyyteen. Henkilöitä on paljon, ja kaikki ovat yhtä mieleenpainumattoman merkityksettömiä. Kirjan lukeminen kesti ylettömän kauan, ja päästyäni puoliväliin luovutin, koska kirja on mielestäni aivan äärettömän tylsä.

Selasin kirjan loppuun nähdäkseni loppuratkaisun. Se on yhtä sekava kuin muukin kirja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti