Mielenkiintoinen kirja Suomen ensimmäisistä eloonjääneistä nelosista. Toinen kirjoittajista on yksi nelosista, joka muistaa lapsuutensa tapahtumat hämmästyttävän tarkasti. Muistin tukena toimivat lukuisat vanhat lehtileikkeet ja -kuvat. Kirjasta ei tainnut käydä ilmi, kuka lehtileikkeet on koonnut.
Kirja kertoo nelosten arkielämästä, leikeistä ja julkisuudessa esiintymisestä. Julkisuuteen muodostui kuva seesteisestä arjesta ja rakastavasta perheestä. Kotikylällä hyvin tiedettiin kääntöpuoli: äidillä oli mielenterveysongelmia, joita ei siihen aikaan osattu hoitaa. Ongelmat purkautuivat julmana väkivaltana lapsia kohtaan. Onnellisia hetkiä lapsuudessa oli vain vähän. Ei ihme, että kokemusasiantuntijana Helena Jouppila kouluttautuikin lastensuojelun työntekijäksi. Kirjan lopussa Helena pohtii aikuisen tietämyksellä, mitä äidin käytöksen takana mahtoi piillä.
Kirja onkin kiinnostava siksi, että omien muistojen ja kokemusten lisäksi kirjoittaja avaa taustoja. Hän on tutkinut vanhoja asiakirjoja ja tarkistanut muistojaan veljiltään.
Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan 4: kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti