Roslundin edellisestä kirjasta (Mistä tunnet sä ystävän) kirjoittamassani päivityksessä kerron aiemmin lukemistani Roslundin kirjoista.
Sarjan edellinen osa päättyi hurjaan koukkuun, joka laittoi sarjan jatkon vaakalaudalle. Ewert Gren kuitenkin selviytyi ja palasi takaisin elämäänsä, joskin erinäköisenä kuin ennen. Tie takaisin poliisiksi on takkuinen, mutta Gren haluaa kuitenkin selvittää murhat, joista hänen uutta, hyvää ystäväänsä syytetään.
Kirjassa on jännitystä, mutta sitäkin enemmän tunnetta. Gren miettii tähänastista elämäänsä ja nykyistä elämänvaihettaan, ja on onnellinen saadessaan olla osa vanhan ystävänsä Piet Hoffmanin perhettä. Hoffman ja Gren ovat tehneet yhteistyötä vuosikausia.
Murhista huolimatta kirjan sanoma on kaunis. Mitä ihminen tarvitsee elämältään ja osaako hän nauttia siitä, mitä on? Ewert Gren on sympaattisempi kuin koskaan. Kirjan loppu antaa ymmärtää, että Grenin työurasta kertova taru oli tässä. Onhan Ewertillä jo ikääkin, kuusikymmentäkuusi vuotta. Toivokaamme, että jatkoa kuitenkin tulisi.
Suomentanut Annamari Typpö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti