Kirja on Rebecka Martinsson -sarjan kuudes ja viimeinen osa. Edellisen osan suomennoksen ilmestymisestä on kulunut neljä vuotta. Sitä aiemmin sarjaa ilmestyi kirja vuodessa -tahtiin. En tietenkään muista aiemmista osista enää mitään, en edes edellisestä. Onneksi se ei haittaa tätä kirjaa lukiessa. Kaikki oleellinen kerrotaan, ja mitä ei kerrota, se ei ole välttämätöntä tietoa lukemisen kannalta.
Pohjois-Ruotsiin sijoittuvia jännityskirjoja on viime vuosina tullut useammalta kirjailijalta. Karut tunturimaisemat ovat yllättävän kiinnostava tapahtumapaikka. Larsson vie lukijat Kiirunan kaivoskaupunkiin, joka on tuhoutumassa vajoavan maaperän takia. Koko kaupunki pitää siirtää uuteen paikkaan. Kirjassa sivutaan useasti kaupungin siirtämistä ja paikallisten ajatuksia siitä. Yksi keskeisistä henkilöistä toteaakin, että vaikka kaupunki siirretään uuteen paikkaan, se ei enää ole sama kaupunki, johon liittyy muistoja eletystä elämästä.
Syyttäjä Rebecka Martinssonin elämässä on haasteita niin työssä kuin yksityiselämässä. Henkilöt ovat mielenkiintoisia, ja heidän elämäänsä paneudutaan antaumuksella. Rikosten selvittely jää sivurooliin ihmissuhteiden koukeroiden täyttäessä tilan. Sivutarinana kulkee yhden nyrkkeilijän elämäntaival. Kirjassa tapahtuu niin paljon, että on vaikea poimia siitä jotain erityistä sanottavaa. Kirjan loputtua piti oikein jäädä miettimään, miten se alkoikaan. Alussa tietysti löytyy kuolleita ihmisiä, ja yksi asiaa johtaa toiseen ja kolmanteen.
Harmillista, että sarja päättyy. Toivottavasti Larsson kirjoittaisi kuitenkin jotakin jatkossakin.
Tämä dekkari ilmestyi Ruotsissa vuonna 2021 ja sai samana vuonna Paras rikosromaani-palkinnon. Sarjan viidennen dekkarin Uhrilahjan luin jo vuonna 2012. Se ilmestyi myös Ruotsissa samana vuonna. Meni pitkä aika ennen kuin tämä päätösosa ilmestyi, mutta kyllä kannatti odottaa. Se oli todella hyvä.
VastaaPoistaAa, no sitten meni mun vuosiluvut pieleen. Pitääpä korjata.
VastaaPoista