Tuntuupa tyhmältä lukea sarjan ensimmäistä osaa, kun on jo lukenut osat kolmannesta seitsemänteen eli viisi kirjaa (Avoimet ovet, Osasto 73, Kerjäläinen, Syntipukki ja Häpeänurkka). Kustantajalla ollut taas älynväläys, kun sarjaa on alettu suomentaa kolmannesta osasta alkaen, ja vasta seitsemännen osan jälkeen hoksattu, että ykkösen ja kakkosenkin voisi suomentaa. Tosin kolmannen osan kohdalla mainitsinkin erinomaisen briiffauksen henkilöiden aiempaan elämään. Ykkösen ja kakkosen olisi siis voinut jättää kääntämättäkin. Tai olisin voinut jättää ne lukematta.
Päähenkilö Emma Sköld tuntuu yhtä kummalliselta ensimmäisessä osassa kuin myöhemmissäkin. Hän on ihmissuhteissaan etäinen ja viileä. Työ ajaa kaiken muun edelle. Emmallahan on myöhemmissä osissa pieni lapsi, jota hän ei juurikaan tunnu ajattelevan. Ensimmäisessä osassa Emma vielä painiskelee raskaaksi tulemisen kanssa. Sulhanenkin on uppo-outo, jota ei myöhemmissä osissa enää taideta tavata.
Kirjassa on onneksi kiinnostava juoni: ihmisiä kuolee kylpylässä. Sarenbrant kirjoittaa nopealukuista tekstiä, joten kirja on äkkiä lukaistu, vaikkeivät keskeisten henkilöiden henkilökohtaisen elämän kiemurat tällä kertaa kiinnostakaan, koska ne ovat tulleet tutuiksi jo myöhemmistä kirjoista.
Kylpylässä tapahtuneiden murhien selvittely ei olekaan ihan helppoa, mutta lopulta syyllinen paljastuu.
Emma Sköld -sarja on vauhdikas ja hyvää luettavaa. Myös ensimmäinen osa.
Tämä suomennospäätös on kyllä kummallinen. Olen itse lukenut sen kolmannen osan. Se oli kyllä vetävä, mutta en ole saanut aikaiseksi lukea muita osia.
VastaaPoistaSittenhän sun on hyvä jatkaa alkuosien kautta eteenpäin :).
VastaaPoista