Kirja on kolmas osa Ryhmä Halme -sarjassa. Tällä kertaa kaksi kaunista neitokaista kuolee parin viikon välein, ja niissäpä riittää selviteltävää.
Henkilöt ovat kovin ohuita. Rikoskomisario Halme on työkavereilleen etäinen, eivätkä he juuri tiedä hänen yksityiselämästään. Eipä tiedä lukijakaan sen enempää. Halmeen naisystävä on aiemmissa kirjoissakin ollut kovin salaperäinen. Nyt hän tulee Suomeen, mutta ei hänestä juuri halaistua sanaa kerrota. Työtäkin hän sai, mutta alaa ei edes mainita.
Muutkin henkilöt jäävät pinnallisiksi ja tunteettoman oloisiksi.
Ohkainen on juonikin. Aika rientää ja syyllinen tulee lopulta itse tunnustamaan, kun ei poliisi saa mitään aikaiseksi. Kaikki ratkeaa lopulta vähän kuin itsestään.
Valitettavasti omituisista kömmähdyksistä ei voi tällä kertaa syyttää kääntäjää, vaan ne lienevät molempien kirjailijoiden yhteistyötä. Tomas Gadsin takanahan ovat sosiaalipsykologit Satu Roos ja Kaisa Nummela. Kirjan paras töksähdys on maininta: "Se alue tutkinnanjohtajan tehtävänkuvassa ei ollut lainkaan Ann-Marin kuppi teetä.".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti