Pihtiote jatkaa rikostoimittaja Suuna Walta -sarjaa, jonka Prinsessamekko aloitti. Prinsessamekko oli vauhdikas ja pysyi hyvin kasassa. Pihtiote lipsuu pahemman kerran. Päädyin lopulta jättämään kirjan kesken luettuani kolmanneksen siitä.
Keskeisessä roolissa toimittaja-Suunan lisäksi on pahamaineinen liivijengi, jonka jäsenet eivät herätä minkäänlaista mielenkiintoa. Etenkin jengin johtaja Paco on koko ajan esillä. Edellisestä kirjasta en muista mitään, joten mahdolliset aiemmat tuttavuudet olisi hyvä briiffata jotenkin sisään.
Kirjan alkupuolella on omituista toistoa niin liivijengiläisten kuvailussa kuin Pacon aseen esittelyssä. Liekö kirjaa muutettu viime hetkellä ja toisto jäänyt huomaamatta. Toisaalla tuntuu, kuin sivuja puuttuisi, kun Suuna yhtäkkiä tietää nimeltä kaikki liivijengiläiset. Tämä liittynee aiempaan kirjaan. Oma lukunsa on mauton ja hajuton jonkin sortin tehdastyöntekijä, joka palaa ahdistuneena Meksikon matkaltaan. Syy selviää vasta myöhemmin. Tämänkin sankarin perhesuhteet selitetään useampaan kertaan.
Valitettavasti keskeisten henkilöiden kiinnostavuus on kovin alhainen eikä juonenkulkukaan pidä minua otteessaan. Jokin poliisiin liittyvä taustajuoni kehittyy niin hitaasti ja heiveröisesti, ettei sekään aukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti