Journalisti Heloise Kaldanista kertovassa sarjassa on aiemmin ilmestynyt osat Ruumiskukka ja Kasvojenkerääjä. Kaldan saa työssään apua poliisiystävältään Erik Schäferiltä, joka on toinen Kaldan & Schäfer -sarjan nimihenkilöistä.
Pitbullissa Heloise Kaldan työskentelee vapaaehtoisena saattohoitajana keräten samalla materiaalia laajaa artikkelia varten. Kaldanin saattohoidettavalla on dementia, ja hän palaa puheissaan menneeseen aikaan herättäen Kaldanin kiinnostuksen. Kaldan unohtaa artikkelinsa, kun hän alkaa selvittää, mitä hoidettavan menneisyydessä oikein on tapahtunut. Lopun huippukohta jäi laimeaksi, koska arvasin sen jo aikaisemmin. Sen verran hyvin se pedattiin.
Pidän tästä sarjasta. Henkilöt ovat kiinnostavia ja heidän elämäänsä puidaan huolella. Keskeisten henkilöiden elämissä tapahtuu mukavia asioita, eikä kiidetä kriisistä kriisiin, kuten monissa kirjoissa.
Joitakin kummallisuuksia ja lapsuksia osui silmään. Eräällä henkilöllä oli kädessään "7-rauta", mikä herättää mielikuvan aseesta, koska rikollisethan usein kutsuvat asetta raudaksi. Mietin vain numeron seitsemän merkitystä siinä. Seuraavalla sivulla puhutaan golfmailoista, eli kyseessä on tietysti rautaseiska! En ole koskaan aiemmin kuullut rautaseiskaa nimitettävän 7-raudaksi. Liekö kääntäjän omaa keksintöä. Kirjan lopussa oikoluku on päästänyt läpi tyypin, joka istui ja makasi mahallaan samaan aikaan. Toinen taas nojaili nojasi.
Vielä hauska sattuma: kirjan takaliepeestä löytyy Ruumiskukasta kirjoittamastani arviosta napattu pätkä (alin kuva).
Suomentanut Salla Korpela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti