torstai 27. kesäkuuta 2019

Emma Rous: Au pair

Mielenkiintoinen kirja, joka lähti laiskasti käyntiin. Kirjassa kerrotaan tapahtumia nykyhetkessä Seraphinen näkökulmasta ja menneisyydessä Lauran näkökulmassa. Koska ajallisesti väliä on vain parikymmentä vuotta ja melko lailla samat henkilöt pyörivät molemmissa ympyröissä, on välillä vaikea muistaa, missä ollaan.

Laura on perheen lapsenvahti, au pair. Sinänsä omituista, koska olen aina mieltänyt au pairin ulkomailta tulleeksi lapsenvahdiksi. Laura on kuitenkin automatkan päästä Lontoosta, työväenluokkainen tyttö, jonka pitää päästä pois kotoa. Kurjista oloista tulevana hän tietysti suuresti mieltyy ylemmän luokan elämäntyyliin ja viihtyy mainiosti.

Loppuratkaisu on arvattavissa, mutta jaksoin lukea kirjan silti. Mietin kuitenkin parikin kertaa, miten paljon paremmin esimerkiksi Kate Morton olisi saman tarinan kertonut, ja miten paljon enemmän siihen olisi saatu syvyyttä jonkun muun näkökulmasta. Liikaa aikaa lomalaisella.



2 kommenttia:

  1. Itsekin olen pitänyt au pairia ulkomailta tulevana lasten hoitajana, wikipedian mukaan au pair olisi alunperin tarkoittanut 'Näin au pairina työskentely tarkoittaa alun perin työn vaihtamista samanarvoisina pidettyihin asioihin, majoitukseen ja ravintoon, myös ilman palkkaa'

    VastaaPoista
  2. Jokke, hyvä etten ole yksin ihmettelyineni! Yleisesti au pair mielletään varmaan juurikin muunmaalaiseksi lapsenhoitajaksi. En ainakaan ole koskaan kuullut Suomessa käytettävän suomalaisia au paireja. Tai ainakaan niitä kutsuttavan siksi :).

    VastaaPoista