Camilla Läckberg: Kultahäkki

Aikamoinen pohjanoteeraus Läckbergiltä. Päähenkilö Fayen menneisyydessä on tapahtunut kamalia asioita, joita hän huolella panttaa kyllästymiseen asti. Juoni on kaiken kaikkiaan sangen kökkö: nainen haluaa kostaa häntä pettäneelle miehelle. Mikään peruskosto, kuten miehen kaverin iskeminen, ei riitä, vaan nainen perustaa yrityksen ja rakentaa siitä imperiumin, jonka avulla syöksee miehen perikatoon. Hohhoijaa.

Kirja on kaikessa latteudessaan suorastaan hämmentävä. Seksikohtauksetkin ovat kovin tavanomaisia ja tylsiä. Tässä kirjassa ei ole mitään, mikä erottaisi sen tusinaromaaneista. Onneksi kirjassa oli vain kohtuulliset reilu kolmesataa sivua. Kirjan loppu oli ennalta-arvattava ja silti kovin lapsellinen. Oikeastiko Faye kuvittelee poliisia niin tyhmäksi? Ja maalaisjärjellä ajatellen: jos Faye olisi vaatinut exänsä päätä vadille todellisista tapahtumista eikä Fayen pakkomielteistä, olisivat seuraukset voineet olla exälle ikävämmät. Kirja vaikuttaa hätäisesti sutaistulta tekeleeltä, jonka ainoa tarkoitus on tuoda kilisevää kassaan.