Kuisma kuvaa sujuvasti yhteiskunnan epäkohtia ja huono-onnisia. Kerrostalo toi lähelle huono-osaiset. Syyllinen puolestaan paneutuu mielenterveyden ongelmiin.
Nimettömäksi jäävän päähenkilön puuhailu Instagramin parissa on ajoittain suorastaan hulvatonta. Päähenkilö tuntuu olevan varsin vapaa yhteiskuntaa normittavista kontrolleista, ja tekee mitä huvittaa, ainakin ajatuksen tasolla. Päähenkilön elämä on varsin raskasta pikavippien, syömishäiriöiden ja vähitellen heikentyvän mielenterveyden hajottaessa arkea.
Kun aloitin kirjan, tuli ensi sivuilla tunne, ettei tällaista hashtagien täyttämää, täydellistä elämää jaksa seurata. Parin pirskahtelevan teennäisen luvun jälkeen alkaa kuitenkin kirjan ironia paljastua.
Kirjan lopussa paljastuu karu totuus, josta tulee aavistus jo ennen viimeisiä sivuja.
Erinomainen teos Kuismalta taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti